Tiimarin konkurssi olit minulle pienimuotoinen surun aihe, koska kauppaan liittyy niin paljon lapsuusmuistoja. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ihmiset eivät enää tarvitse sitä, mitä Tiimarilla on tarjota. Toisaalta ihmettelen konkurssia, koska kilpailevassa krääsäkaupassa, Tigerissa, näyttäisi olevan populaa kuin sieniä sateella.
Otin konkurssialennusmyynneistä kaiken irti: Sanotaan näin, että nyt on joulupaperia muutamaksi vuodeksi ja koristeitakin löytyy (vaikka kuusta ei ole). Pöydälläni olevassa koristekyhäelmässä tiivistyy Tiimarin (ja kierrättämisen) anti: Maljakko löytyi kotoa, samoin koruhelminauhat ja loput koriste-esineet on ostettu Tiimarista pilkkahintaan.
Vielä on pieni toivon kipinä, että joku ostaisi Tiimarin brändin. Toivokaamme parasta, jotta tämä kotimainen lapsuusmuisto säilyisi hengissä.
Samaa olen itse märehtinyt. Miten voi ollakaan sidoksissa yhteen krääsäkauppa ketjuun? Mutta täytyy myöntää, että minä olen.
VastaaPoistaFirmahan ei olisi koskaan mennyt nurin, jos me olisimme käyttäneet rahojamme tuotteisiin yhtä ahkerasti kuin nyt viimeisten viikkojen aikana. Kummasti ne -50%- ja -70% -lappuset vaikuttavat ostospäätöksiin. Huomasin esimerkiksi "tarvitsevani" pieniä kulkusia - ensimmäistä kertaa 20 vuoteen!
VastaaPoista