Luokkalaiseni nimitti minua kerran Apple-Annaksi. Häh? En ymmärrä, miksi! :D
Alun perin Apple tuli minulle tutuksi lukioaikana, kun ystävälläni oli Applen pöytäkone ja mikään ei ollut sen kanssa yhteensopivaa ("Pistin sulle tosi hyvän biisin, kuuntele!" "Usko jo, en pysty, kone ei toista sitä!" AARG!)
Ensimmäinen mp3-soittimeni oli joskus ajat sitten sellainen, että siihen mahtui peräti 15 kappaletta ja paristot kestivät käytössäni sen pari päivää. Loppujen lopuksi päätin hankkia kunnon vekottimen ja Applen iPodia oltiin siinä vaiheessa kehuttu tilavaksi ja akultaan kestäväksi ratkaisuksi. Ihastuin tuohon lilaan iPod nanoon ja se onkin ollut hyvässä käytössä niin musiikinkuuntelussa kuin kuvien back-up-säilytyspaikkanakin aina vuodesta 2009 asti.
Vuonna 2010 olimme lähdössä Jenkkeihin ja minun oli pakko hankkia 3G-puhelin. Aippari oli jo jonkin aikaa ollut markkinoilla ja 4-versio oli tuolloin juuri ilmestynyt. Reissuun oli pari viikkoa aikaa eikä myyjä pistänyt päätään pantiksi, ehtisinkö saada oman luurini ennen sitä. Siispä hankin 3GS:n. Puhelin pelasti meidät monesti reissun aikana, joten onneksi tuli hankittua! Ikävä kyllä murunen varastettiin viime vuonna, joten jouduin updeittaamaan puhelimeni 5-versioon. Pidin kylläkin 3GS:n muotoilusta enemmän.
Vuonna 2011 opiskelin ammattikorkeakoulussa viimeisiä juttuja ja tarvitsin läppäriä jatkuvasti. Edellinen kannettavani oli HP, jonka akun kesto oli varsin mitätön. Tuntui hölmöltä olla heti kättelyssä etsimässä pistorasiaa, kun kone sammahtaa puolen tunnin sisällä. Kauppaan mennessäni en vielä tiennyt, että tulisin hommaamaan MacBookin. Lukioaikainen muistikuva lukuisista yhteensopimattomista asioista ja niistä seuraamista kilareista oli elävästi mielessä. Myyjä kuitenkin vakuutti, että muutamassa vuodessa oli otettu iso harppaus ja konetta saattoi käyttää kuten "tavallisia" Windows-käyttöjärjestelmällä varustettuja koneita. Pidin koneen muotoilusta ja siitä, että se tuli hyvin toimeen soittimeni ja puhelimeni kanssa, joten kaupat tuli.
Viime vuoden lopulla juhlistimme vanhempieni kanssa isoa merkkipäivää ja päätin lahjoittaa heille iPadin. Vanhempani ovat tietotekniikan suhteen myöhäisheränneitä, mutta olin varma siitä, että kosketusnäytön käyttö on heille simppeliä. Senkus painat sitä kohtaa, jonka haluat avata. Harjoitteluahan tuo vaatii ja nettiliittymäkin saatiin hankittua vasta viime päivinä, mutta kyllä se siitä!
Loppupeleissä pidän siitä, että näiden laitteiden käyttö on helppoa. Samsungilla on ilmeisestikin laadukkaimat älypuhelimet ja niiden kamerat ovat huippuluokkaa lukuisine asetusvaihtoehtoineen. Itse en kuitenkaan jaksa seikkailla sen koommin vaan haluan simppelin ja graafisesti miellyttävän puhelimen. Sen myös sain. Mäkbuukin akku kestää hyvin ja kone on muutenkin vastannut odotuksiani. Kone tarjoaa jopa enemmän kuin mitä minä tarvitsen. IPodin käyttö on tällä erää jäänyt vähemmälle alettuani kuunnella Spotify'ta puhelimellani. Toisaalta esimerkiksi matkoilla sammutan puhelimen suosiolla lentojen ajaksi ja kohteessa säästän puhelimen akkua kuuntelemalla musiikkia mieluummin soittimesta.
Ja vielä loppukevennys pitkän jorinan päätteeksi...
 |
| Kuva täältä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti