Meikkien ostaminen on aina ollut minulle pakkopullaa. Tietenkin ne kaikki loppuvat samanaikaisesti ja sitten pitää tuhlata valuuttaa aivan liikaakin. Vaihtoehtoiskustannusajattelun mukaan se on pois jostain muusta.
Vasta viime aikoina olen alkanut tykästyä (ja addiktoitua) tiettyihin meikkien sävyihin - ja tietenkin juuri niiden valmistus on lopetettu. Valitin lempparihuulipunan lähestyvästä loppumisesta äidilleni, jolle meikkaaminen on arkipäivää. Hän sanoi, että vastaavia sävyjä on varmasti saatavilla - jos ei tuolla merkillä niin ainakin jollain muulla sitten.
Kysyin, onko oikeasti kannattavaa sijoittaa kalliimpaan huulipunaan ja hän vastasi yhtään empimättä, että on. Hän oli itse pitänyt YSL'n huulipunista, joten konkarin vanavedessä kipitin kyseiselle osastolle. Valkkasin punan mukaillen pian loppuvaa lemppariani: helmiäistä ei tarvitse olla yhtään ja sävy olkoon hyvin neutraali, jolloin muistan ja myös viitsin käyttää punaa päivittäin.
Pusmoi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti