Olen ollut käytännössä aina huono syömään puuroa. Kaurapuuro - tuo terveellisen aamupalan kuningas - maistuu mielestäni lähinnä puulta. Puuron keittämiseenkin menee ah-niin-mahdottoman-pitkä aika, etten aamukiireen keskellä ehdi seistä ja vahtia sen valmistumista.
Ystävän vinkin johdattelemana maistoin joskus Elovenan pikapuuroa. Se kerta muutti suhtautumiseni kaurapuuroon. Hyvän maun salaisuus on tietenkin makeutuksessa sekä omenalisässä, minkä voisi luonnollisesti tehdä itsekin tavallisen kaurapuuron suhteen.
Nämä annospussukat ovat olleet käteviä niin kotona kuin reissussakin. Esimerkiksi Pariisissa oli hyvä aloittaa aamut mieluummin puurolla kuin croissuilla - niitä kun tuli syötyä päivän mittaan muutenkin ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti